AT Yrityskauppakatsaus 7/23

Yrityskauppamäärät laskusuhdanteessa – toistaiseksi

Yritys- ja liiketoimintakauppojen määrät Suomessa laskivat ensimmäisen puolivuotisen aikana merkittävästi verrattuna aikaisempiin vuosiin. AT:n yrityskauppadatan perusteella vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla tehtiin 214 yrityskauppaa, joka on noin 19 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2022, jolloin kauppoja tehtiin 265 kappaletta ensimmäisen puolen vuoden aikana.

Kauppamäärien laskua selittää viime vuoden lopulla heikentyneet talousolosuhteet, kun korkotaso, inflaatio, energiakriisi sekä odotukset taantumasta saivat yritykset hillitsemään investointejaan. Näkemyksemme mukaan erityisesti kohonnut korkotaso on jarruttanut investointeja, kun kauppojen rahoittaminen on käynyt vaikeammaksi. Toisaalta kauppoja tehtiin vain noin 8 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla, jolloin oltiin ns. normaaleissa talousolosuhteissa ennen koronaa.

Vuoden 2023 toisen vuosipuoliskon ensimmäinen kuukausi on takana ja kauppamäärät ovat edelleen laskusuhdanteessa. Heinäkuussa tehtiin vain 23 kauppaa, kun vuonna 2022 ja 2021 vastaavat luvut olivat 52 ja 35. Tämä on noin 58 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna heinäkuussa tai 37 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2021.

Alhainen aktiivisuus on kuitenkin väliaikaista, sillä yrityskauppojen ajurit kuten väestön ikääntyminen, työvoimapula sekä pirstaloituneiden markkinoiden konsolidoiminen ovat edelleen vahvoja trendejä useilla toimialoilla. Tämän takia kysyntä siirtynee tulevaisuuteen, kun rahoitusolosuhteet parantuvat ja talouden kehityssuunnat selkiytyvät. Näkemyksemme mukaan yrityskauppa-aktiivisuus palautunee edellisvuosien tasolle tämän tai ensi vuoden aikana.

Pörssin arvostustasot houkuttelevat ostotarjouksia

Helsingin pörssissä tilanne on ollut päinvastainen yrityskauppojen aktiivisuuden osalta. Ensimmäisen vuosipuoliskon aikana on tehty jo viisi ostotarjousta yhtiöistä, kuten Rovio, Nixu, Caverion, Uponor ja Nordic Lights, kun koko vuonna 2022 tarjouksia nähtiin yhteensä vain seitsemän ja vuonna 2021 ainoastaan kaksi kappaletta. Korkeita tarjousmääriä selittävät erityisesti alhaiset arvostuskertoimet, etenkin jos verrataan maailman muihin pörsseihin. Tulee kuitenkin huomioida, että otoskoko Helsingin pörssin yhtiöiden ostotarjouksista on hyvin pieni. Jonkin asteista indikaatiota voidaan kuitenkin vetää, että yritysostoille nykyisillä arvostustasoilla olisi kysyntää. Pörssiyhtiöiden arvostukset heijastuvat myös pk-yritysten hinnoitteluun. Myös pk-sektorilla olisi kysyntää yritysostoille nykyisillä arvostustasoilla, mutta kauppojen toteutuminen kaatuu usein tarvittavan rahoituksen puutteeseen.

Helsingin pörssin heikko kurssikehitys avaa paikkoja yritysostoihin. Helsingin pörssin yleisindeksi (OMXHPI) on laskenut vuoden takaisesta noin 11,8 prosenttia kun samaan aikaan Ruotsin yleisindeksi (OMXSPI) on noussut 1,6 prosenttia, Yhdysvaltojen 500 suurimman yrityksen S&P 500 indeksi (SPX) on noussut 8,2 prosenttia ja Saksan 40 suurimman yrityksen DAX indeksi (DAX) on noussut peräti 16,2 prosenttia. Helsingin pörssin alavireyttä selittävät Suomen heikot talouskasvunäkymät sekä suurten yhtiöiden toimialat. Suurten yhtiöiden toimialojen vaikutus näkyy merkittävästi indeksissä, sillä 20 suurinta yhtiötä kattaa 80 prosenttia pörssin arvosta.

Suurien toimialojen, kuten metsäyhtiöiden arvostukset ovat laskeneet sellun markkinahinnan laskiessa, pankkien arvostuksia ovat painaneet huolet luottotappioista ja sykliset rakennus- ja teollisuusyritykset ovat kärsineet suhdannevaihteluista. Helsingin pörssistä puuttuvat myös teknologiayhtiöt, jotka muissa pörsseissä ovat olleet vahvoja. Pelkästään suurten yhtiöiden syyksi laskua ei voi kuitenkaan laittaa. Helsingin pienyhtiöiden indeksi on laskenut jopa 18,2 prosenttia vuoden takaiseen nähden, kun Ruotsissa ja Yhdysvalloissa laskua on nähty 14,2 ja 1,6 prosenttia. Saksassa myös pienyhtiöt ovat säilyttäneet positiivisen suunnan 2,4 prosentin kasvulla.

Pörssiyhtiöiden liikkeitä yrityskauppamarkkinoilla

Pörssiyhtiöt ovat olleet aktiivisia yrityskauppamarkkinalla. Nordea laajentuu strategiansa mukaisesti pohjoismaissa ostamalla Danske Bankin Norjan henkilöasiakas- ja private banking -liiketoiminnat. Kaupalla Nordea vahvistaa erityisesti henkilöasiakasliiketoimintansa kannattavuutta, pääoman tuottoa ja vakavaraisuutta.

Tokmanni puolestaan ostaa 100 prosenttia Ruotsalaisen Storsjöbygdens kapitalförvaltning AB:n osakekannasta, joka on halpakauppaketju Ahlberg-Dollarstore AB:n sekä Ahlberg Dollarstore ApS:n holding yhtiö. Kaupassa Dollarstoren yritysarvo oli 345 miljoonaa euroa eli viime vuoden EV/EBIT-luvulla 21,7 ja EV/EBITDA 6,9. Kaupalla Tokmanni laajentaa toimintaansa Suomen ulkopuolelle strategiansa mukaisesti.

Valmet osti Siemens AG:n prosessikaasukromatografia-liiketoiminnan, jonka liikevaihto on noin 120 miljoonaa ja EBITDA marginaali noin 10 prosenttia. Yrityskaupan velaton arvo on 102,5 miljoonaa euroa. Kaupalla Valmet vahvistaa automaatiosegmenttiä ja laajentaa liiketoimintaa Pohjois-Amerikassa, Aasiassa ja Euroopassa.

NoHo Partners perusti yhdessä pääomasijoittaja Intera Partnersin kanssa Better Burger Societyn, jonka tavoitteena on saavuttaa johtava asema Euroopan premium-hampurilaismarkkinalla. Yhtiön ensimmäinen ostokohde oli sveitsiläinen premium-hamupurilaisketju Holy Cow!. Kauppahinta oli 24 miljoonaa euroa ja hankittava omistusosuus 74 prosenttia.

Metso osti australialaisen materiaalinkäsittelyn automaatioon, ohjausjärjestelmiin ja sähköratkaisuihin erikoistuneen Brouwer Engineeringin. Tilitoimisto Talenom jatkaa laajentumista Euroopassa ostamalla kaksi espanjalaista tilitoimistoa. Etteplan puolestaan laajentaa toimintaansa Saksassa ostamalla suunnitteluyritys LAE Engineeerin GmbH:n. Muita yritysostajia pörssiyhtiöistä ovat olleet esimerkiksi Gofore, Incap, Caverion ja Netum Group.

---

Advance Team seuraa aktiivisesti yrityskauppamarkkinaa; seuraava AT Yrityskauppakatsaus ilmestyy syyskuussa.  

www.advanceteam.fi
www.yritysovi.fi